No kumminkin tänään aamusta kun koulusta olin saikun hakenut menit kokeilemaan tuollaista meinikiä, nimittäin sokosmummoilua.
Menin paikalle hyvissä ajoin jo kymmentä vaille yhdeksän, Sokos ei ollu viel auennut ja meitä, siis minua ja viittäkymmentä mummoa odotti koko sokoksen anti ovien takana. Siellä jalat tutisten jännityksestä odoteltiin että tämä huima jokapäiväinen syy herätä aamulla ja jännityksen luoja koittaisi! Ovet aukesi ja niistä rauhallisista herttasista mummoista kuoriutu kunnon hirviöitä, kun ne säntäili ovesta sisään kun päättömät kanat. Ite siinä otin mallia ja menin menoon mukaan. Kui jännää...nooooot?
Siis tuota en vaan ymmärrä ylipäätänsä, kuinka ne iäkkäämmät ihmiset odottelee siellä ovien takana jo ennen tavaratalon aukeamista? Kyllä ymmärtäisin jos ovien edessä olisi yksi vanhus, joka on sattumalta kävellyt ohi ja päättänyt jäädä odottamaan aukeamista, mutta entäs jos niitä on monta tusinaa? Ja se meininki? Nyt ei kumminkaa ole enään mikään sotitila päällä etteikö ruokaa riittäisi kaikille tulijoille ilta yhdeksään asti. Hassua se on. Mutta jos nuo iäkkäät ihmiset saavaat siitä sen yhteisen päivän jännityksen ja seuraa, niin mikä ettei, en kiellä. Mutta mun juttu tuo ei ollut ei!
Nyt on taas yksi mielipide jaettu teijjän kanssa ja monta suurta kysymystä yhteen pikkupäähän.
No mut joo niikun mainitsinkin tossa jo, oon taas kerran saikulla, eikö nää taudit voi jättää minuu jo pikkuhiljaa rauhaan? Eikai sitten.
Eli sen suurempaa uutta kuvamatskua en oo tänään ottanut villapaidassa hyppien!
Mutta hyvvää päivänjatkoo kaikille!
päivänbiisi!
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti